Liittokokous Lappeenrannassa 14.-15.6.2017

EKL:n liittokokous oli Lappeenrannassa ja tässä ehkä hieman myöhässä yhteenvetoa kokouksen tapahtumista. Liiton puheenjohtajaksi valittiin Simo Paassilta, hän toimi aikaisemmin liiton varapuheenjohajana ja on lupautunut juhlapuhujaksi Oulun Eläkkeensaajien 50 vuotisjuhliin 25.10.2017. Liittohallitukseen valittiin Oulun piirin edustajana Risto Örling ja hänelle varalle Markku Kainulainen. Liittovaltuustoon valittiin Marja-Leena Korhonen Ylivieskasta ja Taisto Palo-oja Utajärveltä. Tauno Halonen on Taisto Palo-ojan varajäsen. Liiton sääntöjä muutettiin hieman ja mm. liittokokouskausi on nyt 4 vuotta aikaisemman 3 vuoden sijaan.

Liittokokouksen julkilausuma 15.6.2017
Eroon eläkeläisköyhyydestä!

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry on jo pitkään kantanut suurta huolta eläkeläisten toimeentulo-ongelmista. Maahamme on nyt lopultakin laadittava toimenpideohjelma, jolla eläkeläisköyhien lukumäärä käännetään laskuun.

Kansaneläkettä saavat ne eläkkeensaajat, joiden työeläke on pieni. Kansaneläke takaa nykyisellään vähimmäiseläketurvan koko väestölle, mutta tasoltaan se on kuitenkin täysin riittämätön.

Suomessa maksettava kansaneläke on pieni, 628,50 euroa/kk, ja sen taso on viimeisten vuosikymmenien aikana huonontunut suhteessa väestön keskituloon. Lukumäärällisesti täyttä kansaneläkettä saavia on 82 000 (2014).

Maamme hallitus on kuluneella kaudella leikannut merkittävästi pienituloisten ostovoimaa heikentämällä mm. työttömyysturvaa, asumistukea, lääke- ja sairausvakuutuskorvauksia, sairauspäivärahoja sekä korottamalla asiakaspalvelumaksuja.

Indeksikorotuksien jäädyttäminen ja etuuksiin kohdennettu 0,85 prosentin alentaminen merkitsevät yhdessä 2 prosentin ostovoiman laskua perusturvaan kuluvana vuonna. Vuosina 2016 ja 2017 tehdyt lainsäädännön muutokset lisäsivät pienituloisuutta. On odotettavissa, että pienituloisuusaste kasvaa myös vuosina 2018 ja 2019.

Vuodesta 2015 vuoteen 2019 asti kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ostovoima heikkenee yhteensä noin 5,3 prosenttia.

Maamme ikäihmisten asenteista ja tulevaisuuden ajatuksista on tällä hetkellä täsmällistä tietoa. Viimeisimmän TNS Gallupin 55–84-vuotiaille tekemän Huomisen kynnyksellä -tutkimuksen mukaan ikääntyneiden suurimmat ongelmat tänä päivänä ja myös tulevaisuudessa ovat taloudelliset vaikeudet, eläkkeiden pienuus, yksinäisyys ja terveyspalveluiden heikko saavutettavuus. Aiempiin vuosiin nähden pelko taloudellisista vaikeuksista ja eläkkeen riittävyydestä oli kasvanut.

Viime vuonna Eläkkeensaajien Keskusliiton suuren jäsentutkimuksen mukaan tärkeimpinä asioina nähdään eläke-etuuksien turvaaminen (44 %), iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen (41 %) ja eläkeläisten verotuksen alentaminen (34 %). Näihin EKL keskittyy nyt ja tulevaisuudessa.

Yksinäisen eläkkeensaajan kansaneläke on nostettava alkavan liittokokouskauden aikana (4 vuotta) vähintään takuueläkkeen tasolle.

Kansaneläkkeisiin suunnitelluista indeksijäädytyksistä vuonna 2018 ja 2019 on ehdottomasti luovuttava. Nyt tiedossa oleva takuueläkkeen 8 euron korotus 2018 ei ole riittävä tässä tilanteessa. Suunnitteilla oleva sote-uudistus tuo ikääntyneille vuosikausiksi epävarmuutta tulevasta selviytymisestä.